Apurahataiteilijaksi

Esipuhe:

Olen elättänyt itseni kaupallisena kuvaajana 14 vuoden ajan. Puoli iäisyyttä siis.

Näppäsinpä viimevuoden syyskesällä joitakin kuvia, muuten vain, ihan pirunpäiten. Ja katso, ihmeitä alkoi näkyä. Tein muutaman kuvan. Ohhoh, näistähän voisi syntyä.... Mitähän näillä yleensä tehdään? Näytteille ne on saatava, ei saa kynttilää vakan alle kätkeä.

Myöhäisheränneenä valokuvataiteilija en tunne kuvioita. Miten missä ja millä rahalla? Tupsahti viesti virtuaalipostilootaan.....Finnfoton apurahaa jaossa. Joskohan minullekin jotain liikenisi. Pistin paperit vetämään.

Budjetti:

Työn teen omalla kalustolla ja omalla rahalla. Palkkani tienaan edelleenkin maksua vastaan kuvia näpsimällä. Kunnan elätiksi en siis aio.

Vedostus, kehystys, ripustus ja galleriavuokra. Näihin kun saisin jotain, niin pääsisi kansa ihmettelemään. Riittäisikö tuohon kaikkeen pyöreä summa; 5.000 €? Sanokaahan te ken paremmin tiedätte.

Suunnitelma:

Vedostusvalmista tavaraa on muutama teos, raakamateriaalia on kymmenkunta kuvaa ja päässä pyörimässä on viälä muutama idea. Materiaali on kasassa ennen Joulua. Vedostaminen ja kehystäminen vienee noin kuukauden. Koko komeus olisi esillä sitten, kun galleria löytyy, toivottavasti vuoden sisällä.

GAS

p.s. Finnfoto päätti sitten panostaa 800 € työhöni. Täytynee totutella elämään uuden identiteetin kanssa: “APURAHATAITEILIJA”. Onko halveksittavampaa? MItä näillä rahoilla kuuluu tehdä? Kosmokseenko nämä pitäisi kantaa?

p.p.s. Näyttelyhän siitä valmistui. Ihmetöitä sa ihmetellä Kaapelin käytävägalleriassa 1. – 28.2.2006. Laungemeininkiä. Koetan itse päivystää paikalla ensimmäisen päivän. Iltasella ehkä johonkin trendibaariin panemaan apurat sileeksi. Ooh...

21.2.06

Näyttelyn avajaiset 18.2.06 Bremer, Kelaranta, Laakio, Male, Kaapelilla

GAS on sai kutsun Stefan Bremeriltä yhteisnäyttelyn avajaisiin. Olenko nyt hyväksytty
piireihin? Onhan tämä jo neljäs avajaiskutsu kuuden vuoden sisällä. Otin kutsun vas-
taan.

Esillä oli Bremerin, Laakion, Kelarannan ja Malen nuoruuden hurmoksessa pimiössä
viputeltuja MV - kuvia. Ja siltähän ne tosiaankin näyttivät.

Kaljuuntunut GAS hartautuu mestaireiden töiden äärellä.

Olihan kunnia päästä mestareiden kanssa samalle seinälle, vaikkakin käytävän päähän.
Muutama kutsuvieras eksyikin tutustumaan myös GAS:sin ihmeelliseen maailmaan.

Mitä sitten tapahtui? No kuvathan päätyivät lopulta studion seinille ja nurkkiin siististi pahviin pakattuina. Olen hakenut töilleni galleriasta näyttelyaikaa, mutta nihkeää tuntuu olevan. Yksitoista hakemusta ja kaksi kieltävää vastausta. yhdeksän gallleriaa eivät viitsineet vastatata.

GASin mielestä olisi kyllä kohteliasta joetenkin reagoida. Vaikka sitten sähköpostilla. Nythän tässä olo on kuin korpeen huutajalla, kaikukaan ei vastaa.

VAPPU 06

GAS kävi katsomassa, onko Vappu punaisempi Tampereella ja Nokialla. Kun Helsingissä
mellakoitiin, osattiin Tampereella sentään juhlia.

Sukuväkeä oli koolla vanhenemisiaan juhlimassa ja GAS osallistui tyylikkäästi retrossa lookissa. Himoköyrijä - look saikin liikanimen "Kalkun raiskaaja". Kyllä viikset sentään tekevät miehen.

Viiksissä on vetoa.....